Taidehistoria Valkeakosken kuvataidekoulun opetuksessa

Kuvataidekoulussa tutustutaan taidehistoriaan kuvia katsomalla ja tutkimalla. Hyviä keinoja tutustua taidehistoriaan ja yksittäiseen taideteokseen, on taideteosjäljennös-tehtävä ja kirjallinen taideteos-analyysi.

Taidehistoria suhteessa muuhun historiaan
Taide peilaa aina omaa aikaansa ja yhteiskuntaa, jossa se syntyy. Taiteilijat luovat historiaa. Ilman taiteilijoita ei olisi kuvataiteen historiaa, ei mediataiteen historiaa, ei musiikin historiaa, ei kirjallisuuden historiaa. Kuvataiteen tyylisuunnat ovat aikansa taiteilijoiden keksimiä ja kehittelemiä taidesuuntauksia, joista historiankirjoittajat ja taiteen tutkijat ovat kirjoittaneet kirjoja.

Vasemmalla: Ranskalaista fauvismia, Henri Matissen maalaus Tanssi vuodelta 1909. Oikealla: Der Blaue Reiter-taiteilijaryhmästä Wassily Kandiskyn maalaus Musta Kaari vuodelta 1912.

1900-luvun alku Euroopassa
1900-luvun alkuvuosikymmenen Euroopassa oli vallalla samanaikaisesti useampia taiteilijoiden perustamia taidesuuntauksia, joista merkittävimmät ovat kubismi, ranskalainen fauvismi, Der Blaue Reiter-ryhmä ja saksalainen ekspressionismiryhmä Die Brücke. Kubismin keksi ja kehitti Pablo Picasso kaverinsa Georges Braque´n kanssa vuoden 1910 tienoilla Pariisissa. Ranskalainen fauvismi sai nimensä Henri Matissen johtaman taiteilijaryhmän näyttelystä Pariisissa, jolle kuvaavaa oli sana villipedot (ransk. les fauves). Saksalaista ekspressionismia edusti Die Brücke (silta) - taiteilijaryhmä Ernst Ludwig Kirchnerin johdolla. Abstraktimpaan suuntaan mentiin Saksassa Wassily Kandinskyn johtaman Der Blaue Reiter (sininen ratsastaja) - ryhmän taiteessa. 1900-luvun alkuvuosikymmen oli Euroopan kuvataiteessa suurten uudistusten aikaa, jota varjosti ensimmäisen maailmansodan syttyminen vuonna 1914.

Suomen taiteen Kultakauden maalauksia. Vasemmalla: Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut Enkeli vuodelta 1903. Haavoittunut Enkeli teos valittiin Maamme Tauluksi Ateneumin Taidemuseossa vuonna 2006. Oikealla: Akseli Gallen-Kallelan maalaus Poika Ja Varis vuodelta 1884.

1900-luvun alku Suomessa
Venäjän Suomessa kuvataide eli murrosvaiheessa 1880-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenelle. Suomen kuvataiteen murrosvaihe osui samoihin aikoihin Euroopassa vallalla olleiden, edellä mainittujen, taidesuuntausten kanssa. Ajanjaksoa nimitetään Suomen taiteen Kultakaudeksi. Erikoista ja uutta kaudessa oli se, että suomalaiset taiteilijat alkoivat kuvata aiheita Suomesta: ihmisiä, luontoa, arkipäivän tapahtumia ja muotokuvia suomalaisista vaikuttajista. Kultakausi on Suomen taiteen ensimmäinen kansallinen taidekausi, joka ammensi inspiraationsa suomalaisuudesta Akseli Gallen-Kallelan johdolla. Kausi päättyi jo vuonna 1910, mutta sen kuvastama suomalaisuuden ilmapiiri viitoitti tietä myöhempään valtiolliseen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Vasemmalla: 11-vuotiaan Ellin maalaus Albert Edelfeltin maalauksesta Aino Acktén muotokuva. Oikealla: 11-vuotiaan Roosan maalaus Amelie Lundahlin maalauksesta Tyttö Syysmaisemassa.

Taidehistoria on kuvataiteen opetuksessa yksi inspiraation lähde ja tiedollisen oppimisen lähtökohta. Valkeakosken kuvataidekoulussa taidehistoriaan tutustutaan soveltaen jo 7-8- vuotiaiden ryhmistä lähtien. Taidehistoriallisiin pääteoksiin ja tyylisuuntauksiin tutustutaan kuvia tutkimalla, keskustelemalla ja katsomalla, mitä kuvat esittävät ja mistä elementeistä ne koostuvat. Myös nykytaiteeseen tutustutaan samoilla keinoilla. Retkien yhteydessä taiteeseen tutustutaan näyttelyissä katsomalla teoksia.

Vasemmalla: 11-vuotiaan Ollin maalaus Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Palokärki. Oikealla: 11-vuotiaan Emilian maalaus Magnus von Wrightin maaluksesta Uiveloita.

Tutustutin 11-vuotiaat oppilaani suomalaisen taiteen Kultakauteen. Katsoimme kuvia kirjasta: Suomen Taiteen Kultakausi. Tehtäväksi annoin taideteosjäljennöksen tekemisen yhdestä omavalintaisesta Kultakauden ajan maalauksesta. Tehtävä oli kolmi-osainen. Ensin oppilaat tutkivat mitä kuvassa on, piirtämällä kuvan lyijykynällä paperille. Sen jälkeen tutkittiin, minkälaisesta väripaletista maalaus koostuu. Oppilaat maalasivat guassivärein kuvan paperille. Kolmannessa vaiheessa aloitettiin varsinainen taideteosjäljennös jo kertaalleen piirtäen ja maalaten tutkitusta kuvasta. Taideteosjäljennös-tehtävä on klassinen kuvataiteen perusosaamisen harjoittelutehtävä. Teosjäljennös-tehtävä kehittää havaintokykyä, silmän ja käden yhteistyötä ja jättää muistiin palasen myös taidehistoriaa.
11-vuotiaiden oppilasryhmäni Kultakausi taideteosjäljennös - maalauksia on mahdollisuus nähdä tänä keväänä Valkeakosken kuvataidekoulun kevätnäyttelyssä Voipaalan Taidekeskuksessa 17.4.-29.5.2011. 

teksti ja kuvat: Anja Helminen

Kuvataidekoulun mediapaja kommentoi mediaa

Valkeakosken kuvataidekoulun mediatyöpajassa kommentoitiin mediaa animaation keinoin.

13-15-vuotiaat mediatyöpajan oppilaat saivat tehtäväksi ideoida ja toteuttaa mediaa kommentoivan animaation. Lähestymistavat olivat monenkirjavat. Liikkeelle lähdettiin politiikasta, pelimaailmasta, iPhonen huonosta pakkasen kestävyydestä, Tokio Hotelista ja monesta muusta mediapajan nuoria kiinnostavasta aiheesta. Nuoret valitsivat aiheensa oman kiinnostuksen mukaan ja käyttivät inspiraation lähteenä eri median kanavia nettilehdistä youtube-kanaviin. Luovan suunnittelutyön jälkeen aiheet tiivistyivät käsikirjoituksen, kuvauksen ja editointivaiheen kautta valmiiksi animaatioksi. Osa oppilaista teki animaationsa yksin omana työnä ja osa ryhmätyönä yhteistyössä muiden kanssa.
Animaatioissa on näkyvillä oppilaiden oma ilmaisu ja kiinnostus lähtökohtana olevaa aihetta kohtaan.

Animaation tekemisessä täytyy nähdä paljon vaivaa ja olla kärsivällinen, koska työn eteneminen on hidasta. Animaation tekemiseen tarvitaan myös rutkasti luovaa suunnittelutaitoa kaikilla animaation tekemisen osa-alueilla: käsikirjoituksessa, hahmojen suunnittelussa, kuvauksessa, editoinnissa ja äänisuunnittelussa. Kaikkea tätä harjoitellaan ja opetellaan mediatyöpajassa.

Katso youtube-linkistä 13-vuotiaan Villen taidolla tehty animaatio Poliitikot säätää.

 Ville kertoo: " Valitsin aiheen oikeastaan siltä pohjalta mikä tuli ekana mieleen. Animaationi juonen voi lyhyesti sanoa näin: Poliitikot säätää eri tilanteissa esim. karaokessa. Animaationi kommentoi mediaa mm. niin, että siinä lytätään Matti Vanhasta ja siinä on muutenkin poliitikkojen juttuja."

Villen animaation Poliitikot säätää ja monia muita Valkeakosken kuvataidekoulussa tehtyjä animaatioita on mahdollisuus nähdä tänä keväänä kuvataidekoulun kevätnäyttelyssä Voipaalan Taidekeskuksessa 17.4.-29.5.2011.

teksti: Anja Helminen