Vaikka kirjastoa ei olekaan suunniteltu taidenäyttelypaikaksi, voi se kuitenkin osoittautua yllättävän hyväksi oppilastöiden esittelyyn. Tänä vuonna Valkeakosken pääkirjaston valtasivat kuuden kuvataidekouluryhmän teokset. 6-8-vuotiaiden puumaalaukset ripustettiin roikkumaan katosta.
6-vuotiaiden kollaasinaamat pääsivät pahvilaatikkojen kylkiin hyllyjen päälle. Hauska oivallus oli ottaa kirjaston käsinukketeline 6-8-vuotiaiden tekemien paperimassapöllöjen istumapuuksi.
Valaistu vitriini oli juuri sopiva paikka 10-vuotiaiden purkkilaivoille. 13-vuotiaiden piirustus-maalaus-työpajalaisten spraymaalaukset ripustettiin tiiviiseen rykelmään isoon sermiin, joka mahtui kirjaston ala-aulaan.
Kirjaston lastenosastolle jää myös
pysyvämpiä jälkiä lasten luomisvoimasta. Kirjaston taholta tuli
toive, että kuvataidekoululaiset tekisivät kirjojen teemojen
mukaisia hyllynpaikkamerkkejä.
Tartuin haasteeseen 10-vuotiaiden ja
13-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Ympäri lastenosastoa
sijoitettavissa merkeissä piti olla jokin yhteinen nimittäjä.
Koska kiinnostava kirja houkuttelee istumaan alas, päätin, että
keskittyisimme tekemään tuoleja. Ideana oli, että kukin oppilas
suunnittelisi ja toteuttaisi yhden pikkuisen lukutuolin haluamiensa
kirjojen hyllyyn. Muotoilussa tai kuosissa tuli näkyä se, millaisia
kirjoja tuoli edusti.
Kävimme yhdessä läpi sitä, mitä
kirjastoluokkia on olemassa ja millaisia kirjoja ne kätkevät
sisälleen. Materiaaliksi valikoitui paperimassa, sillä kaikkien
ulottuvilla olevan esineen oli oltava muodoiltaan melko
yksinkertainen, kevyt, kestävä sekä myös vaaraton mahdollisen
putoamisen varalta. Kestävyyttä tuoleihin toi maitotölkistä
leikelty runko, jota vielä vahvistettiin rautalangalla.
Paperimassakerroksen ja maalaamisen tai paperilla päällystämisen jälkeen tuolit vielä lakattiin. Pinnasta tuli kova ja helposti puhdistettava.
Rungon rakentamisen jälkeen tuolit heräsivät eloon. Yksi sai kylkeensä Aku Ankkaa, yksi laastaria, yhteen kasvoi puunlehtiä. Eräästä tuli jännitystuoli, joka sai verivanoja kuumaliiman avulla.
Tuoleista tuli fantasiatuoleja, jotka tarjoavat lukutoukalle pienen pysähdysetapin hyllyviidakossa.
Teksti ja kuvat: Petra Heikkilä-Perkiö
