keskiviikko 12. lokakuuta 2011


Paperimekkoja






Lukukauden ensimmäisellä opetuskerralla annoin 9-vuotiaiden 3a-ryhmässäni oppilaille tehtäväksi tehdä itselleen vaatteet valkoisesta käärepaperista. Vaatteiden tekemisessä tarvittiin mielikuvitusta ja spontaania luovuutta. Tehtävän tavoitteena oli tehdä asioita kokeellisesti. Oppilaat saivat kokea luovuuden hauskana happening-tyyppisenä tekemisenä, jonka aikaansaannokset ikuistettaisiin kameralla.

Pinjan upea paperipäähine


Paperivaatteet rakennettiin suoraan oppilaan päälle noin tunnissa. Paperi rapisi ja syntyi helmaa, päähinettä, viittaa. Oppilaat auttoivat toinen toisiaan ideoiden toteuttamisessa. 

 




Kun asut ja asusteet olivat valmiita, menimme läheiseen puistoon kuvausretkelle. Omaa uskallusta harjoitettiin esiintymällä erikoisessa paperiasussa ihmisten ilmoilla. Tytöistä tämä oli hauskaa ja hieman jännittävääkin.
Tytöt saivat miettiä, miten ja missä haluaisivat tulla kuvatuksi. Millaista olisi olla veistos puistossa? Entäpä metsän tyttö? Miten ja mistä kulmasta asu tulisi parhaiten esiin kuvassa?
Valokuvaaminen tapahtui vuorovaikutteisesti opettajan ja oppilaiden yhteistyönä.
 


Kun tarkastelimme kuvia yhdessä, tytöt olivat niihin hyvin tyytyväisiä. Kokemus lisäsi rohkeutta ja hienot kuvat itsestä palkitsivat tekijänsä. Saimme hitusen kosketuspintaa voimauttavan valokuvan mahdollisuuksiin.



 











 
Opetuksen teema liittyy valtakunnalliseen kuvataidekoulujen liiton juhlateemaan "pukeutuminen ja koristautuminen".

teksti: Johanna Kivioja
kuvataideopettaja
Valkeakosken kuvataidekoulu
kuvat: Johanna Kivioja ja 3a-ryhmän oppilaat




torstai 8. syyskuuta 2011


Sykkyröitä, mykkyröitä




 

Annoin 8-vuotiaiden ryhmässäni oppilaille  tehtäväksi muotoilla paperisavesta luovasti ja kokeilevasti mitä erilaisempia sykkyröitä ja mykkyröitä. Oppilaat leipoivat savesta pitkää nauhaa, jota he kietoivat solmuiksi, mytyiksi ja lonkeroiksi. Innoissaan he valmistivat sykeröitä melkoisen kasan.

 



Oppilaiden innon saattelemana teetin sykeröveistoksia myös 6-7-vuotiaiden ryhmässä. Samantapaisia abstrakteja saviveistoksia alettiin valmistaa myös muiden opettajien 6-11-vuotiaiden ryhmissä. Veistoksia tehdessämme keskityimme muotoilun hauskuuteen ja koettelimme hieman rakenteiden "rajoja". Päätimme maalata ja koristella nämä abstraktit veistokset erilaisin slipeillä  ja majolikaväreillä.






8-vuotiaiden sykerö tehtävänanto sai sen sijaan toisenlaista jatkoa: aloimme valmistaa mielikuvitusotuksia, joiden vartalona savimytty toimisi. Jokainen oppilas teki useita erilaisia eläinten päitä, jalkoja, häntiä, siipiä..,jotka keraamisen polton jälkeen sekoitettiin yhteisesti käytettäväksi materiaalipääomaksi. Näistä osasista oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat omat otuksensa. Kokoamisen ja maalaamisen jälkeen sattuman, mielikuvituksen ja luovuuden tuotteet olivat valmiita.




Valmiista otuksista oppilaat ottivat itse valokuvia. He valitsivat, minkä väristä taustaa vasten ja millaisessa valaistuksessa he haluaisivat otuksensa kuvattavan. Kuvaus toteutettiin tiimityönä.




teksti: Johanna Kivioja
kuvataideopettaja
Valkeakosken kuvataidekoulu


Eliaksen otus hohtelee pimeässä






Teokset toteutettiin lukuvuonna 2010-2011 Valkeakosken kuvataidekoulussa.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Unelmien maisemissa värien voimaa!



8-vuotiaan Vilman unelmien maailma
         
                    














Teimme 7-8-vuotiaiden ryhmässäni pitkään kestävän Unelmamaailma-tehtävän, jossa oli monia eri vaiheita. Oppilaat saivat aluksi tietää, että tekisimme maalauksen, jonka pintaan tulisimme kiinnittämään keramiikasta tehtyjä hahmoja. Opettajana asetin työlle tärkeimmäksi tavoitteeksi sen, että työskentely tarjoaisi oppilaille voimauttavia kokemuksia väreistä ja siitä, että he saisivat kuvata ihaniksi kokemiaan asioita. Toisekseen halusin tutustuttaa oppilaita monivaiheiseen työskentelyyn, jossa opitaan uusia tekniikoita kokeillen ja huomataan, kuinka työ rakentuu pala palalta kokonaisuudeksi.


Aloitimme savityöstä, jossa jokainen oppilas keksi itselleen ihmismäisen unelmahahmon käyttäen mielikuvitustaan ja luonnostellen hahmoa piirtämällä. Hahmo toteutettiin paperisavesta muotoilemalla. Syntyi merenneitoja, hevostyttöjä, keijuja... 

Venlan unelmahahmon ystävä on merihevonen
Vilman unelmahahmo lentelee
Pinja K:n unelmahahmo on merenneito
Seuraavaksi ryhdyimme miettimään, millaisessa ihanassa paikassa tämä hahmo oleskelee ja elää, millaisia ystäviä hänellä on, ja minkälaisia  asioita sen ympäristöstä löytyy. Näitä asioita muotoiltiin reliefimäisesti savesta useammalla opetuskerralla. Keraamiset esineet kuivatettiin, maalattiin ja poltettiin.

Maalaus toteutettiin pohjustetulle kovalevylle. Maalausvaiheeseen virittäydyimme katselemalla taidekuvia Marc Chagallin  maalauksista, joissa hahmot lentelevät taivaalla ja värit luovat voimakkaasti tunnelmia.


Marc Chagallin maalaus

Marc Chagallin maalaus













Oppilaat suunnittelivat teoksensa sommitelmaa kokeilemalla ja siirtelemällä keraamisia hahmojaan, kunnes heitä miellyttävä sijoittelu löytyi. Esineiden kanssa sommittelu oli kuin leikki, ja hyvin havainnollinen tapa tutkia, miten työ muuttuu hahmojen vaihtaessa paikkoja. 

Maalauksessa kokeilimme ensi kertaa öljyväreillä maalaamista palettiveistä käyttäen. Maalaaminen oli kokeilevaa. Kannustin oppilaita valitsemaan värejä, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä, joista he saavat voimaa, ja joita on heidän mielestään ilo katsella; unelmavärejä. Ja näitähän tytöiltä löytyi, muitakin kuin pinkki.
Iidan keijun maailma: Veden alla on pieni kioski. Keiju asuu simpukassa ja sitä vartioi myrkkykukka.

Pinja K:n merenneidon valtakunta
Maalausten kuivuttua liimasimme hahmot paikoileen ja lisäsimme niihin tyttöjen haluamia materiaaleja kuten lankoja hiuksiksi. Tekeminen oli hauskaa ja palkitsevaa.

 Kehysten tekoa varten koko työ liimattiin isolle pahville, maalauksen kehykset valmistettiin paperimassasta, maalattiin guassiväreillä ja koristeltiin esimerkiksi helmillä. Kun oppilaat saivat mahtavat työnsä valmiksi, he kirjoittivat niistä tarinoita ja runoja. 

Venla kertoo: Paikka on outoakin oudompi,ja siellä asuu outoa oudompi miekkakala, merikäärme, outoa oudompi mustekala ja oudoista oudoin ihminen. Outoa oudompi merikäärme on katkaissut häntänsä oudossa tilanteessa, meressä on keltaisia outoja pilkkuja,työni on oudoista oudoin ja siksi hauska.


AnnaStina kertoo: Työni kertoo hevoshulluista, jotka pitävät ratsastuksesta ja muustakin. Hevosen mielestä hoitajat ovat kivoja ja ponin mielestä koko päivän kohokohta on se, kun pääsee laitumelle.



Pinja P kirjoitti työstään runon.


 Pinjan runo kuvastaan: "The sea dragon on valtava, rokkari on valtava, ja sen diskokoti. Musta neito meressään kantaa pahuutta käsissään. Puu-tuo suloinen-on kädet pehmeät sen.Kun oksa heiluu huiskien, pieni hopeatähti lentää taivaalta mereen päin.Niin on. "
 
 2a-ryhmän tyttöjen Unelmamaailmatyöt olivat esillä  Valkeakosken kuvataidekoulun kevätnäyttelyssä Voipaalan taidekeskuksessa 2011.

 teksti ja kuvat:
Johanna Kivioja

 kuvataideopettaja
 Valkeakosken kuvataidekoulu